Kävin tiistai-aamuna uudelleen hoitajalla korvan tukkoisuuden ja kivun takia. Sain hoitajalta ajan lääkärille ja lääkäri totesi että jaahas, korvatulehdus ja poskiontelotulehdushan siellä. Pikapiipahdus apteekissa ja takaisin kotiin kaksien antibioottien ja liikuntakiellon kanssa. Ja mitä mä pääsinkään sanomaan siitä liikuntaboogista? Well, siihen tuli nyt sitten pitkä tauko. Viime viikolla en päässyt lenkille ollenkaan ja samalla linjalla mennään tämäkin viikko, niin mun tuuria!
Lisätään vielä soppaan maanantaina alkava koeviikko, tai oikeastaan se alkaisi jo perjantaina mutta kiitos ihanien kurssieni, mulla ei ole koetta eikä preppausta perjantaina. Maanantainakin on vain kuviksen "koe", joten todellinen koitos alkaa vasta tiistaina. Olen jotenkin ihan hukassa koko koeviikon kanssa, koska minulla ei kuitenkaan virallisia koeviikkoja ollut jenkkivuoden aikana. Kysyin jo eilen paniikissa kaveriltani että milloin näihin kokeisiin pitää alkaa lukea. Sain hiukan huvittuneen vastauksen takaisin, mutta samalla hiukan lukuaikataulua. Nyt vaan pitäisi sitten ottaa kirjat käteen eikä heitellä niitä seinään. Toivon että se oppi kimpois sieltä seinästä mun päähän.
Sekotellaan soppaa vielä yo-kirjoituksilla. Tänään opon tunnilla kävimme läpi miten pitäisi tietää mitä kirjoitat ja milloin kirjoitat, lisäksi keskustelimme myös yliopisto-hauista. Olen nyt jo kerennyt panikoimaan omia kirjoituksiani ja pääsykoetta liian moneen kertaan. Pitäisi keksiä joku hyvä kakkosvaihtoehto kunjos en sinne lääkikseen tule pääsemään. En vain vielä ole ehtinyt yhtään miettiä mikä, sillä jotenkin lääkis on ollut haaveeni jo niin pitkään ja siitä on muodostunut hieman itsestäänselvyys haluamisen kannalta, sisäänpääsy onkin sitten ihan eri juttu. Oma ylioppilaaksi pääsykin alkaa pahimpina päivinä epäilyttää. Gosh, miks tää on näin vaikeeta?!
Patiencee tarvitaan usein, joskus jonkun pitää sanoo Don't Cry, onneks on Gunnarit ♥
